Julkaistu aiemmin SuomiViihde 4/2013 -lehdessä
Suomalaisesta tangosta on tullut käsite ja sen mahdollisuudet vientituotteenakin on huomattu. Tangosta on tullut suomalaista eksoottisuutta esittelevä tanssi. Tanssijat puhuvat tangosta tunnetilana. Sen kuvailuun liittyy usein sanat intohimo, intensiivisyys ja tulisuus. Mutta mikä on suomalaisen tangon salaisuus? Miksi se kiehtoo ja kuohuttaa vuosikymmenestä toiseen?
Liikkeellisesti suomalainen tango ei ole erityisen haastava. Tanssin liikekieli on hyvin riisuttua verraten vaikkapa Argentiinan sukulaiseen. Väitän, että tangon vetovoima tanssilajina on jossain muualla kuin tanssiteknisissä haasteissa. Tangon kohdalla on helppoa puuttua tanssin ulospäin näkyviin seikkoihin, kuten pään ja kehon asentoihin, askeltekniikkaan, linjoihin ja taivutuksiin sekä musiikin ilmentämiseen tietyllä normilla. Haastavampaa on lähteä opettamaan ja puhumaan sitä, mitä emme tanssia katsoessa niin helposti näe. Itsellä onkin herännyt kysymyksiä opettajaminälleni: Mikä tämän tanssin ydin on? Mihin tangon opetuksessa oikeastaan tulisikaan keskittyä? Juuri nyt vastaan: tärkeää on se, miten tunteen saa purettua liikkeeseen ja liikkeen kautta. Luulen, että suomalaisen tangon menestyksen salaisuus piilee siinä, kuinka se on luonut yleisesti hyväksytyn ja turvallisen paikan tanssia erilaisia tunteita ja tunnelmia.
Muutama vuosi sitten pidin tangotunnin tanssiseurassa teemalla tunneneliö. Tanssitunnin aikana ei käyty läpi ainuttakaan tanssiteknistä asiaa, vaan tanssimme tangona erilaisia tunnetiloja: suru – onni – rakkaus – kaipaus. Tunnin jälkeisen palautteen perusteella useat tanssijat kokivat tämän hyvin syventäväksi tangotunniksi. Tämä kokemus on kannustanut minua pohtimaan asiaa pidemmälle.
Jos kuuntelee suomalaisia klassikkotangoja, tietyt teemat nousevat toistuvasti esiin: kaipaus, rakkaus, odotus, pakahduttava onni ja menetetty onni. Jos näitä teemoja tutkii oman kehon kautta, käy niitä yksitellen läpi vaikkapa muistellen tilanteita, joissa kyseisiä tunteita on kokenut, ja yrittää saada kiinni juuri siitä tunteen valtaamasta hetkestä huomaa, että tunteilla on fyysinen paikka kehossa. Jokainen tunne asettuu kehossa jonnekin. Itselläni useat edellä mainituista tunteista tuntuvat rintakehä-nielu -alueella. Ehkäpä tässä on yksi syy lisää, miksi tangoa kutsutaan sydänten tanssiksi. Sydämen lähellä on paljon tangon tunteiden fyysisiä paikkoja.
Seuratanssit luovat yleisesti hyväksytyn paikan olla toista ihmistä lähellä. Toisen ihmisen kosketus on aina merkityksellinen. Kosketus voi olla vaikkapa lohduttava, hoitava tai elinvoimainen – harvoin kosketus on vailla mitään tuntemusta. Suomalainen tango luo puitteet, missä nainen ja mies saavat luvalla tuntea sekä halutessaan käsitellä tunteitaan liikkeen kautta. Usein jo pelkkä tangomusiikki virittää kehossamme jonkinlaisia tuntemuksia, jotka liikkeellistyvät tanssiessamme. Suomalainen tango on arvokas ja herkkä asia. Sen sisäiset vaikutukset tulisi olla yhtä arvossa kuin sen ulkoiset saavutukset.
Paritanssiblogi 